Naatsorsueqqissaartarfiup nalunaarusiaq ”Aalisakkanik tunisassianut Kalaallit Nunaanneersunut nalitusaaviit pillugit aningaasaqarnikkut misissueqqissaarneq”, Københavnip Universitetiani suliarineqartoq saqqummersippaa. Nalunaarusiami kinguppaat, qalerallit saarulliillu nalingi misissorneqarlutillu nalilersorneqarput.
Kalaallit Nunaata aningaasaqarnera annikitsumik pitsanngoriarpoq ukiuni siuliini marlunni ajorseriartarsimasoq. Aalisarneq inuussutissarsiutillu aalisarnermut attuumassutillit tassaapput inuussutissarsiutini naalagaaffimmi tunisat ataatsimut nalingannut annertunerpaamik BNP-mut tapiisartut ilaat aamma Kalaallit Nunaata avammut tunisartagaani aalisarnermit tunisat annertunerpaajusarput. Taamaattumillu aalisakkat nalingisa qanoq ingerlasarnersut annertunerusumik qimerloornissaannut peqqutissaqarluarpoq.
Nalunaarusiami apeqquterpassuit sammineqarput, kikkut aalisagaativut nerisarpaat? Kalaallit Nunaat nunat tamalaat akornanni aalisarnermi qanoq inissisimava? Suut akinut aalajangiisuusarpat, aammalu sooq kinguppannut akit ukiuni kingullerni marloriaammik qaffassimappat? EU-mi kinguppannik Asiamilu qaleralinnik piumasoqarnera qanoq Kalaallit Nunaanniittunut sunniuteqassava? Vannameillu kinguppaanik kinguaassiortitanik Ecuador-iminngaanneersunik tuniniaaneq qanoq sunniuteqassava? Erngup kissartup kinguppaanik kinguaassiortitanik ingiarneqarnialerpugut? Aalisarnerput aalisakkanillu tunisassiornerput qanoq naleqqussarsinnaavarput? Aalisakkat assigiinngitsuni nalingini naammattumik unammilleqatigiittoqarpa? Aalisakkat nalingi aammalu aalisarnermi killilersuineq/pisassiisarneq pitsanngortinneqarsinnaappat? Qanoq? Tassanilu ajoqutit suuppat?
Nalunaarusiami kisitsisitigut paasissutissat tunuliaqutaralugit uagut nammineq aammalu unammillertitta aalisakkanut tunisassiaannut nalingi malinnaavigineqarlutik allaaserineqarput, suullu akinut aalajangiisuusarnersut misissoqqissaarneqarlutik. Aningaasaqarneq aammalu aalisakkat assigiinngitsuni nalingi misissoqqissaarneqarput.
Naggasiullugu immikkoortoq aalisakkat nalingisa Kalaallit Nunaannut tunngasunut pisortani piumasaqaatit aalajangersakkat qanoq allanngortinneqarsinnaanerannik, aalisarnerup aningaasaqarnikkut ineriartuutaasussanik tapiissutai qaffakkiartortinniarlugit allaaserinnittut isumassarsiaannik imaqarpoq. Aningaasaqarnermi suliffeqarnermilu tunngasunut sunniutit nassuiarneqarput. Immikkoortumi siunissami aalisarnerup Kalaallit Nunaata aningaasaqarnerani qanoq inissisimanissaa pillugu oqallissaarummik imaqarpoq.
Nalunaarusiami eqikkaaneq, allaaserisami najoqqutat aammalu tabelit atuarneqarsinnaanngorlugit suliarineqarput, immikkoortulli ataasiakkaarlugit immikkut aamma atuarneqarsinnaapput.
Annertunerusumik apeqqutissallit imaluunniit paasisaqarusuttut ukununnga saaffiginnissinnaapput; Lars Geraae (Naatsorsueqqissaartarfik), oqarasuaat toqqaannartoq 345787-imut imaluunniit Max Nielsen (lektori), Københavns Universitet, oqarasuaat toqqaannartoq +45 35 33 68 94.